Risti vain
”Minä roikun kiinni ristissä”. Lause jota en aiemmin voinut sietää. Mitä sinä siellä roikut? Jatka eteenpäin! Risti on tyhjä! Jos tahdot kohdata Jeesuksen, niin älä etsi häntä ristiltä, etsi valtaistuimelta! Niin, totta tuokin. Noin olen julistanut, enkä voi kieltää etteikö se olisi totta. Joskus me ihmiset jäämme voivottelemaan omaa tilannettamme, emmekä ota vastaan tarjottua armoa vaan ryvemme omassa loassamme ja vanhurskautamme oman haluttomuutemme jatkaa eteenpäin toteamalla että roikumme kiinni ristissä. Silloin emme kuitenkaan roiku ristissä – roikumme ihan itsessämme. Julistukseni värittyi kuitenkin turhan nopeilla ja helpoilla vastauksilla, ja todellisuuteni oli joltain osin ylihengellistä. Se vaikutti hurskaalta, mutta kantapään kautta sain oppia että kyllä se liha pysyy mukana koko maallisen matkamme. Niin kuin Benaja surmasi kaksi mooabilaista sankaria, egyptiläisen miehen ja vielä lumituiskun aikana leijonan kaivoon (2. Sam 23:20-21), pysyy meilläkin nämä kolme