Tekstit

Kohti uutta

Ensin oli ne totaalisen romahduksen viikot. Niin sekavia, etten muista niistä juurikaan mitään. Muistan totaalisen uupumuksen, sumussa kulkemisen ja fysiikan pettämisen. Muistan kahden maailman kohtaamisesta aiheutuneen valtavan ahdistuksen. Muistan otsikot – pastorilla avioliiton ulkopuolinen suhde. Muistan ystävien kysymykset, onko tämä edes totta?
Sitten tuli Kuopioon muutto. Kokkolan jättäminen ja surutyön aloittaminen. Hain kouluun, ja ihme kyllä kokeet menivät todella hyvin. En kuitenkaan tullut hyväksytyksi, koska testaavan tahon mielestä elämäni viimeaikaiset rönsyilyt eivät tukeneet ajatusta pitkäaikaiseen opiskeluun sitoutumisesta. Hetken tuntui siltä, että jos tämäkin unelma meni roskiin, niin mitä ihmettä minä nyt lähden tekemään? Jostain tuli voima nousta uudelleen.
Sitten löytyi ne poikkeavuudet sydämestä. Ei ollut tarpeeksi, että homouden kanssa taistelu oli hajottanut sisäisen maailmani, vaan eheytymistarkoituksessa syödyt pillerit olivat ilmeisesti aiheuttaneet rake…

Kädenvääntöä ja armon pisaroita

Miltä kuulostaisi kädenvääntö itsesi kanssa, itseäsi vastaan? Tai pöytätennis jossa juokset puolelta toiselle? Syöttö itselle, laukaus ja äkkiä maaliin torjumaan?
Kuulostaa järjettömältä, ja sitähän se onkin. Se kuvaa kuitenkin varsin hyvin sitä, mitä tapahtuu kristityn sisällä hänen kamppaillessaan homoseksuaalisten tunteiden kanssa. Se on riepottelua kahden leirin välillä, jossa ei ilmeisesti sovi kumpaankaan. Yhdessä leirissä on seurakunta, joka vaatii sitoutumista johonkin. Eheytymisen tavoitteluun tai vähintään selibaattiin. Joka tapauksessa se vaatii vastauksia. Niin vaatii tosin toinenkin leiri. Siellä on ne, jotka ovat hyväksyneet ne tunteet joiden kanssa kamppailivat, eivätkä millään muotoa tavoittele muutosta. Moni heistä on hylännyt Jumalan, koska koki Jumalan hylänneen heidät – seurakunnan hylätessä heidät. Koska he olivat ”valinneet” homouden. Tai eivät antautuneet kokonaan, antaneet anteeksi sydämestään, uskoneet kärsivällisesti tai uudistaneet mieltään. Sellaisten jouk…

Toivoton tapaus

”Tänne saavuimme pitkin polkuja maan ylös Pyhään kaupunkiin. Jolloin matka jo painaa askelissaan, joku eksyi kiireisiin.
Mutta tänään hetkeksi saamme arjen huolet unohtaa. Saamme laulaa, saamme soittaa, saamme kiittää Jumalaa.
Voi, mikä riemu, kun jälleen yhdessä vietämme juhlaa soi kiitos korkeuksiin. Voi, mikä riemu, kun itse Jumala toivoaan tuhlaa taas meihin toivottomiin. Voi, mikä riemu, kun synnit anteeksi annettiin”
- Pekka Simojoki, Voi mikä riemu



Sunnuntai. Jumalanpalvelus, seurakunnassa vietetty päivä. Toisaalta se ei viime vuosina juurikaan poikennut muista viikonpäivistä, kokouksia kun oli loppuvaiheessa jopa kuutena päivänä viikosta. Sunnuntaina olin kuitenkin lähtökohtaisesti kotiseurakunnassa.
Tänä sunnuntaina ajatukseni ovat varsin ristiriitaiset, jopa surulliset. Takana on mielenkiintoinen viikko, joka on sisältänyt monenlaisia elementtejä. Sain kokea lohdutusta, kun minulle täysin tuntematon henkilö soitti työpaikalleni ja halusi tulla tapaamaan minua. Olin ensin skeptinen, sillä tak…

Yli kaiken varottavan varjele salais... Sydämesi!

Syksyn pimeys tihenee, ja kynttilöiden tuoma pehmeä valo tulee yhä viehättävämmäksi. Jotain syvästi puhuttelevaa syksyssä on, sen kaikessa väriloistossa, raikkaassa ilmassa, kesän muistojen haikeudessa ja valon ja pimeyden kontrasteissa. Samaan aikaan huomaan kuinka sisäisessä maailmassani tapahtuu paljon sellaista, jolle en edes löydä sanoja. Paljon sellaista, joka vain nousee pinnalle, ikään kuin tunnistettavaksi. Kun se on tunnistettu, voi siitä päästää irti. Muistoja, tuskan täyttämiä hetkiä menneisyydestä. Häpeän ja surun tunteita. Menetyksen kipua. Yksinäisyyttä.
Hiljattain aloitin uuden terapian, jossa pääasiassa keskityn kevään dramaattisiin tapahtumiin. Olen todella kiitollinen siitä avusta jota olen saanut, sillä on monia asiakokonaisuuksia joihin todella tarvitsen apua ja ohjausta. Yksi hetki kuitenkin porautui niin syvälle minuun, että tahdon sen jakaa. Ehkä yrityksenä päästä eteenpäin, ehkä yrityksenä tuoda jollekin toiselle tietoisuuteen jotain tiedostamatonta. ”Mikä ol…